Hölmö mieli on sellainen, joka tietää, mikä olisi viisasta, muttei toimi sen mukaisesti, vaan takertuu itsemaalaamiinsa haavekuviin, yksinkertaistaa ja tarkastelee maailmaa vaaleanpunaisten linssien läpi, uskoen voimaansa muuttaa toisia mieliä ja prokrastinoiden ikävien keskustelujen käymistä – aivan kuin se tekisi niistä yhtään vähemmän kivuliaita.
Hölmö mieli ei tarkoita pahaa, mutta silti sen kantaja toisinaan löytyy kesken työpäivän vessasta oksentamasta turvonneine silmineen kipuilemasta. Tuntuu melko hurjalta, kun tunteiden aiheuttama paha mieli saa koko kropan reagoimaan lähes absurdilta tuntuvan voimakkaasti.
Omaa kauneutta on vaikea nähdä katsoessaan pöntön vieressä vessan peiliin, kun koko kasvojen muoto on hävinnyt turvotuksen mukana, silmät ovat survoutuneet lähes kiinni, juuri pestyt hiukset ovat jo rasvoittuneet ja hiki ja kyyneleet valuvat valtoimenaan. Sellaista itseään ei mielellään katsele.
Taas muutama päivä sitten kuitenkin katsoin. Liittohallituksen ja toimiston väen yhteisillä toiminnansuunnittelupäivillä Bäckbyn kartanossa olin taas palasina. Edellisenä iltana olin jälleen saanut pelätä yhden rakkaimman menettämistä, kun minä tai muut ystävät eivät olleet kuulleet tuosta maailman rajusti riepottelemasta, hauraasta mutta samalla niin vahvasta rakkaastamme mitään päiviin.
Niin ja silloin olin myös taistellut jo viikon päivien ajan sitä vastaan, etten laittaisi sinulle viestiä. Viikkoa aiemmin olimme tuskallisen pitkän epäröinnin ajan jälkeen vihdoin päättäneet olla rehellisiä toisillemme ja ottaneet hölmön mielen asettamat vaaleanpunaiset linssit pois silmiltämme, jättäen toisemme taakse, vaikka tiesimme sen sattuvan, mutta pakokeinojakaan ei enää ollut. Hölmöt mielet olivat ajaneet meidät seinää vasten ja nyt oli luovuttava väkisin.
Samaan aikaan toisaalla, entinen paras ystävä, jonka kanssa olemme etääntyneet lähes toistemme saavuttamattomiin, antoi jatkuvasti hetki hetkeltä enemmän syitä olla aivan todella etäällä, vaikka ennen olimme olleet jatkuvasti aina ja kaikkialla toisillemme yin ja yang, Tiku ja Taku, Batman ja Robin.
Ahaa, tätä en näköjään olekaan käsitellyt vielä itsekseni tarpeeksi, kun se on vielä niin ihon alla, että katkeruus paistaa kuuhun asti siitä kirjoittaessani. Hmm, siihen täytynee siis vielä palata.